”Joku” on irtisanottu

Joku on irtisanottuOlin eilen Taloussanomien Yrityskaupat 2013 seminaarissa. Mielenkiintoinen aihe, etenkin kuin yrityskaupan jälkipelit ovat tuoreessa muistissa. Appelsiinista tuli osa Elisaa marraskuussa 2010, ja nyt, 3 vuotta myöhemmin olemme voiton puolella. Muutosten tuloksena on syntynyt keskikokoinen IT-talo jonka ainutlaatuinen kulttuuri on siivittänyt liiketoiminnan nopeaa kasvua.

Kiiltokuvakokemuksia

Tilaisuutta isännöinyt Talouselämän päätöimittaja Reijo Ruokanen peräänkuulutti päivän aikana kokemusten jakamista. Ennen lounasta aihetta käsiteltiin strategisesta ja kulttuurin näkökulmasta. Sen lisäksi keskusteltiin ryhmissä miten yrityskauppa vaikuttaa myytävään yritykseen ja sen toimintaan. Mielenkiintoisia aiheita. Mutta jotenkin tuntui siltä, että asiat esitettiin hiukan ”liian kiiltävinä”. Vaikeita asioita kuten kulttuuri nostettiin esille, mutta kaikenkaikkiaan yrityskauppojen teko saatiin kuulostamaan helpolta. Onko siis niin, että yrityskauppojen vaikeus on urbaani legenda, vai kultaako aika muistot?

Lounaan jälkeen lavalle astui Omnicom Media Groupin Antti Järvinen, joka otti yleisönsä mainosmiehen varmuudella. Antin kertomus johtamisen haasteista monimutkaisten yritysjärjestelyiden keskellä oli mainio. Mieleen jäi erityisesti lausahdus ”joku  on irtisanottu”, jolla Antti viittasi Omnicomin kulttuuriin, jossa yrittäjähenkisyys on keskeinen arvo. Se tarkoittaa sitä, että vastuun kantamisesta ei keskustella. Vaihtoehtoiset toimintamallit ovat ”minä hoidan” tai ”me hoidamme”, vastuuta ei siirretä eteenpäin. Kun integraation ja järjestelyrumban keskellä huomattiin, että tästä lipsuttiin, palautettiin tekeminen raiteilleen, ja lakattiin vastuuttamasta asioita ”jollekin”.

Valta & vastuu

Antin puhe sai minut ajattelemaan myös muita mielenkiintoisia tiimiläisiä. Meillä kotona tuntuu asuvan kaksi persoonaa, joista hankkiutuisin mielelläni eroon.. Toinen heistä on nimeltään ”Enmää” ja toinen perheemme kaksikielisyydestä johtuen ”Intejag”. Molemmat tyypit ovat mukana keskusteluissa lähes joka päivä: esimerkiksi kun pitää viedä koira ulos, tyhjentää tiskikone tai viedä roskapussi. Työelämässä ei useinkaan olla yhtä suoraviivaisia. Kun ei kehtaa sanoa, että ei osaa, halua tai muuten vaan kykene tekemään jotakin, on turvallista löytää ”joku” jolle asia vastuutetaan.

Kirjoitin pari viikkoa sitten blogin otsikolla Organisaatio 2.0, jossa jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus johtaa itseään ja muita, ja oikeus ja velvollisuus tukea ja auttaa itseään ja muita. Organisaatio 2.0 on ehdottomasti organisaatio jossa ”joku” on irtisanottu. Siellä töissä ovat minä ja me, ja asioita tehdään aktiivissa, ei passiivissa. Siellä ei ole myöskään sijaa ”Enmäälle” eikä ”Intejag”:lle. Lyhyesti sanottuna, se on organisaatio, jossa vallan kääntöpuoli, vastuu, on jokaiselle kunnia-asia.

 

 

Jaa tämä artikkeli:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Google+:ssa Jaa Pintrestissä Jaa LinkedIn:issä
Julkaistu kohteessa Trendit ja innovaatiot, Yleinen Merkitty: , , ,