#digitalisaatio – mistä on kyse?

Elämme keskellä murrosta, jonka ensimmäiset merkit näkyivät selvästi sekä Dublin WebSummitin että Slushin ohjelmistossa ja start up -yritysten pitcheissä. Tätä ”täydelliseksi myrskyksi” kutsuttua muutosta on kutsuttu monella nimellä aina big-datan vyörystä (HS) kaiken internetin tulemiseen. Parhaiten ilmiötä kuvaa kuitenkin kattotermi digialisaatio, jolla tarkoitetaan big-datan, kognitiivisen laskennan, toimintatapojen muutoksen, kaiken internetin ja muiden samanaikaisesti tapahtuvien murrosten yhteisvaikutuksia – josta näemme vasta jäävuoren huipun.

Miksi olemme tässä

Vuoden aikana on kirjoitettu useampia uutisjuttuja ja blogikirjoituksia tästä murroksesta, lähtien joko teknologisista mullistuksista tai käynnissä olevasta toimintatapojen muutoksesta. Oman näkemykseni mukaan keskeisimmät syyt viimeisen vuoden kirjoituksista kerättynä ovat:

  • Kuluttajistuminen: Applen aloittama laitteiden ja ohjelmistojen helppokäyttöisyyden vallankumous on vihdoin mahdollistanut ne edut, joita tietotekniikalta on haettu 90 -luvulta lähtien. Uusien appien ja sovellusten avulla sähköinen kaupanteko on melkein yhtä helppoa kuin kaupassa asiointi ja taksin tilaaminen jopa helpompaa kuin soittaminen tai tekstiviesti.
  • Ketterät ja Lean –toimintatavat: Virheistä oppimista ja reaktiokykyä korostavat Agile ja Lean –toimintatavat mahdollistavat entistä nopeamman ja tehokkaamman prosessien ja ohjelmistojen kehittämisen, joka puolestaan nopeuttaa tapahtuvia muutoksia katalyytin tavoin.
  • Pilvi, Big Data ja kognitiivinen laskenta: tiedon säilyttämisestä, käsittelystä ja analysoinnista on tullut niin halpaa, että mitä kuka tahansa yksityishenkilö voi tehdä tiedon jalostamista ja louhintaa tavalla, joka ennen vaati suuryritysten budjeteissa tutuvan hintaisia data-warehouse -ratkaisuja ja konsulttiarmeijoita.
  • Kaiken internet: Pilven ja Sumun(* kautta kommunikoivien sensorien ja laitteiden valmistuksesta on tullut teollisesti kannattavaa. Mooren laki on tekemässä näistä laitteista riittävän halpoja upotettavaksi ensin käyttöesineisiin ja sitten kaikkeen valmistamaamme käärepapereista kukkamultaan.
  • Avoin data: tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksien kanssa samaan aikaan tapahtuva julkisen ja yritysten julkaiseman tiedon vapautuminen tehostaa sekä kuluttajistumisen että Big Datan vaikutusta entisestään.
  • Avoimen lähdekoodin nousu: kuka olisi uskonut 10 vuotta sitten että merkittävin sovelluskoodin lähde on avoimen koodin varasto, ja että siellä samaan merkittävään vapaan lähdekoodin tuotteeseen saattavat kilvan toimittaa koodia Microsoft, Google ja Oracle? Tai että suurin osa avoimesta lähdekoodista kirjoitetaan työajalla? Isossa kuvassa sovellusta ei enää hallitse, se joka sen kirjoittaa, vaan se joka tarjoaa sen kuluttajalle.
  • Ostotapojen muutos: Levyt ostetaan palveluina (Spotify), sovelluksen ostetaan palveluina (Office 365), Videot ostetaan palveluna (Elisa Viihde)…
  • Valmistusteknologian muutos: On Demand -painaminen on jo kilpailukykyistä perinteisempien tekniikoiden kannalta niin kustannusten kuin laadun osalta. Pian sama koskee esineiden valmistamista 3d –tulostuksen ja muun valmistustekniikan kehityksen johdosta.

Ja niin edespäin… kun muistaa että merkittävimmiksi nostamieni seikkojen lisäksi samaan aikaan tapahtuu lukuisia nopeita muutoksia, alkaa ymmärtää miten merkittävästä murroksesta on kysymys. Ja miksi sitä on luonnehdittu ”täydelliseksi myrskyksi”.

Digitalisaatio mahdollisuutena

Helsingin Sanomat aloitti kesän loppupuolella tulevaisuutta pohtivan kirjoituksensa  seuraavasti: ”Ruokakauppa kännykässä, hammaslääkäri verkossa ja talosuunnittelua avatarina. Digitaaliset innovaatiot muuttavat teollisuudenaloja ja tarjoavat työmahdollisuuksia.” Tärkeintä edellisessä oli ymmärrys siitä, että vaikka digitalisaatio tulee pahempien uhkakuvien mukaan tuhoamaan kokonaisia teollisuudenaloja – tulee se ennen kaikkea tarjoamaan mahdollisuuksia uudenlaiselle työlle, tutkimukselle ja teollisuudelle.

Kun IBM:n Watsonin kaltaiset kognitiiviset koneet tekevät puolet lääkärin arkitöistä, voi lääkäri käyttää aikaansa vaikka lasten aivokalvontulehdusten juurisyiden analysointiin Big Data -tietokannoista.

Kun autot kulkevat Googlen prototyyppien tavoin itsestään, voi taksinkuljettaja erikoistua sumussa elävän sensoriverkon tukiasemien huoltamiseen.

Kun ruoka ostetaan suoraan reseptiaplikaatiosta, voi lihamestari perustaa menestyvän ruokablogin, jonka tukijana kauppa toimii.

Edellisiä esimerkkejä ei kannata ottaa sokeana uskona tulevaisuuteen. Päinvastoin – niiden takana on ajatus siitä, että me emme voi pysäyttää muutosta. Me voimme joko hyväksyä sen tai kieltää sen. Ja vain ensimmäinen vaihtoehto auttaa meitä menestymään.

Miten menestyä digitalisoituvassa maailmassa?

Kukaan ei vielä tiedä mitä kaikkea digitalisaatio tulee tarkoittamaan. Tiedämme kuitenkin että ne toimijat, jotka haluavat pärjätä tässä muutoksessa ovat valmiita toimimaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja ovat valmiita käyttämään apunaan muita ketteriä ja jatkuvasti kehittyviä organisaatioita ja toimijoita.

Miten sitten onnistua jatkuvassa muutoksessa? Itse lähden seuraavista lähtökohdista:

  1. Yksinkertainen on kaunista: pienimmästä mahdollisesta tuotoksesta liikkeelle lähteminen antaa selkeän maalin sitomatta käsiä liikaa. Ja mahdollistaa tuotteen markkinakelpoisuuden tai toimivuuden varmistamisen pienemmällä riskillä.
  2. Onnistuminen luo onnistumista: toimintaa kannattaa muuttuvassa tilanteessa mitata mahdollisimman yksinkertaisilla mittareilla, joiden avulla voidaan luoda sekä onnistumisen tunnetta, että opitaan mitä asioita muuttamalla voidaan parantaa tehokkaimmin.
  3. Juhli epäonnistumisia: nopeasti muuttuvassa maailmassa on vaikea olla oikeassa. Lupa olla väärässä mahdollistaa virheistä toipumisen ja niistä oppimisen nopeasti ja tehokkaasti.
  4. Luota tekijöihin: johdon tehtävänä on näyttää suuntaa, ei luoda pikkutarkkoja toimintaohjeita. Ne jotka tekevät, tietävät parhaiten miten hommat saadaan maaliin.

Edellä olevat teesit ovat läheistä sukua Agile –julistukselle, jonka periaatteiden toimivuus on käytännössä näytetty toteen. Ja jos lukemattomat yritykset start-upeista Googlen kaltaisiin jätteihin näkevät tämän kaltaisten teesien toimivan – en usko olevani aivan väärässä seisoessani niiden takana.

Ehkä periaatteita merkittävämpää on kuitenkin se, että ymmärtää muutoksen olevan uusi vakio. Ja pyrkii toimimaan yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka jo ymmärtävät muutoksen vaikutuksia.

Olemmeko me Elisa Appelsiinissa tällainen taho? Ainakin minä uskon että olemme.

*) Sumu tai Fog on Ciscon lanseeraama termi paikalliselle verkolle, joka muodostuu esim. bluetooth tai IR -tekniikalla. Ajatuksena on helposti erotella paikallinen tai ”maanpäällinen” verkko Internetin Pilvistä uuden termin avulla.

Jaa tämä artikkeli:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Google+:ssa Jaa Pintrestissä Jaa LinkedIn:issä
Julkaistu kohteessa IT-ammattilaiset, Teknologiat, Trendit ja innovaatiot, Yleinen Merkitty: , ,

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>