Uusi tapa ulkoistaa perustietotekniikkaa.

Moni yritys käyttää tai on kokeillut sovellusten hankkimista pilvestä. Yleisimpiä pilvestä hankittavia sovelluksia ovat virustorjunta, tiedostojen jakopalvelut (esim. Box, Onedrive) ja toimistosovellukset (esim. Office 365 tai Google Apps). Pilvipalveluilla haetaan pääsääntöisesti joustavuutta ja kustannussäästöjä. Olemmeko kuitenkaan muuttaneet työskentelytapojamme niin että saisimme pilvipalveluista maksimaalisen hyödyn?

Päätin tehdä seuraavan kokeilun. Hankin itselleni työaseman, joka pakottaisi yrityskäytössä käyttämään pilvipalveluita. Aion ottaa laitteen käyttöön ja tehdä sillä työtä. Tässä blogissa käsittelen laitteen ja sovellusten käyttöönottoa.

Pääasiallisena työasemana itselläni on toiminut yli 10 vuotta Apple Mac Book. Olen siis käyttäjänä tottunut olemaan asioista eri linjalla keskitetyn tietohallinnon kanssa työasemien vakioinnin, paketoinnin ja välillä jopa tarpeettoman paapomisen kanssa. Tuen osalta olen myös joutunut usein tyytymään yhteisön apuun, mikä nykyään onkin erittäin kätevä ja nopea tapa saada apua IT-ongelmiin. Diginatiiveilla työntekijöillä on jo alkujaan haaste ymmärtää miksi tietohallinnon pitäisi kuluttaa resursseja loppukäyttäjän ICT infran määrittelyyn ja vakikointiin.

Tavoitteeni oli saada itselleni edullinen toimiva tietokone ja siihen sovellukset. Päätin tabletin sijaan (jotka eivät edes ole edullisia, jos hyväksyy vain tunnettujen brändien laitteita) hankkia chrome os laitteen, jossa piti olla 13″ näyttö ja täysi kokoinen näppäimistö. Tabletti on ihan mukava työtä tukeva laite, mutta 10″ näyttö ja mini kokoinen näppäimistö ei minusta ole riittävä. Hetken nettiä selailtua sain käsityksen että Toshiban chromebook 2 olisi tarpeeseeni sopiva laite. Kyseessä on ns. toisen sukupolven chromebook, joissa pääsääntöisesti on Intellin Celeron prosessorit. Vastaavia kokoonpanoja on monella eri valmistajalla. Laitteet ovat saaneet kehua suorituskyvystä ja virrankulutuksesta.

Ensimmäinen yllätys oli hinta. Laitetta löytyi lähimmästä elektroniikkaliikkeestä hyllytavarana. Hinta laitteelle 199 EUR sis alv 24%! Nykyinen Mac Book Pro maksaa pitkälle yli 2000 EUR, eli tämä oli yli 10 kertaa edullisempi hankintahinnaltaan. Minulle jäi siis 1800 EUR rahaa hankkia esim. pilvisovelluksia!

Pakkauksen sisältö ei poikkea normaalista kannettavan pakeista. Pakeista löytyy laite, virtalähde ja manuaali. Vai oliko tuossa jotain eroa?

Jotain eroa löytyi, nimittäin ohjeistus laitteen käyttöönotosta. (vain kolme erittäin lyhyttä vaihetta). Laitetta ei ole myöskään täytetty ”malware” tyyppisillä ilmaiskokeilusovelluksilla, joita normaali Windows kannettavassa on vaivaksi saakka.

Tein kuten ohje kehotti. Laturin kytkentä verkkovirtaan käynnisti koneen. Kone WiFi verkkoon kiinni. Google tilin tunnus ja koneen käyttöönotto on valmis.

Koneen käyttöön ottoon kului aikaa kolme minuuttia, jonka jälkeen konetta voi alkaa oikeasti käyttämään ja kone on täysin responsiivinen. Ei uudelleenkäynnistyksiä, ei turhia lisämäärittelyitä.

Seuraavaksi hankin sovelluksia chomebookiin. Chome web storesta latasin mm. Evernoten, Citrix recieverin, Office onlinen, Twerkin ja kuvankäsittelyohjelman. Chrome os osaa ajaa natiivina uudempia Anroid sovelluksista. Laajempi Anroid APK sovelluspakettien tuki tulee Googlen mukaan ajan saatossa. Twerk osaa myös kääntää vanhempia sovelluksia chrome os käyttön. Tämä on mukava lisä, sillä Anroid sovellukset ovat edullisia ja helppoja käyttää. Markkinoille on myös tullut yrityksille suunnattuja pilvisovellus kauppoja. Elisaltakin sellainen löytyy osoitteesta pilvi.elisa.fi, josta PK yrittäjän on helppo löytää tarpeisiinsa sopivia sovelluksia.

Osa yrityksistä on vasta aloittanut siirtymisen pilvipalveluihin. Pilveä on lähinnä hyödynnetty täsmä tarpeisiin, mutta täysvaltaista suunnitelmaa siirtää kaikki palvelu pilveen ei suuremmissa yrityksissä kovinkaan usein näe. Monet liiketoimintasovellukset ovat vielä käyttöjärjestelmäriippuvaisia paikallisesti asennettavia ”vaikioitavia” sovelluksia. Tähän ongelmaan auttaa sovellusvirtualisointi ratkaisut. Meillä tietohallinto on ratkaistut ongelman Citrix:n teknologialla, jonka käyttöönotto loppukäyttäjän osalta on erittäin helppoa. Laitteessa pitää olla ns. Citrix reciever, joka on saatavilla kaikkiin tunnettuihin käyttöjärjestelmä alustoihin mukaan lukien mobiilit.

Citrixin avulla loppukäyttäjä voi itse valita tarvitsevansa sovellukset. Citrix tukee loistavasti ns. BYOD ja CYOD konsepteja, jossa käyttäjä itse valitsee parhaiten työhönsä soveltuvat laitteet ja sovellukset. Tietojen käsittely on turvallista, sillä tietoja ei tallenneta laitteeseen paikallisesti, vaan kaikki tieto sijaitsee keskitetyssä paikassa pilvessä.

Vanhan Windows sovelluksen käyttö onnistuu myös jouhevasti Citrix:n yli. Leikkaa ja liima toiminteet ja mm. laitteen kamera ja äänet toimivat myös verkon yli.

Entä off line käyttö tai yhteysongelmat? Modernit sovellukset havaitsevat verkkoyhteyden katkeamisen ja informoivat siitä käyttäjää. Pääsääntöisesti työskentelyä ei voida jatkaa ennen kuin yhteys verkkoon on palautunut.

Pilvisovelluksissa ei pääsääntöisesti ole enää perinteistä levykkeen kuvaa tallentamisen merkiksi, vaan tietoa tallennetaan jatkuvasti samalla kuin sitä luodaan tai muokataan. Jälleen yksi uusi asia mitä käyttäjien tulee ymmärtää ja seurata kun pilvisovelluksia käytetään.

Offine käyttöä ei pääsääntöisesti ole tuettu. Osa sovelluksista esim. Evernote synkronisoi tiedot myös paikallisesti. Mielestäni off line käyttö ja sen tärkeys on monesti liioiteltu. Mikäli SaaS ja online työskentelyyn päätetään siirtyä tulee yrityksen ICT arkkitehtuuri (mm. verkot ja sovellukset) suunnitella niin että ne tukevat kyseistä työskentelytapaa. Valitettavan monessa yrityksessä WiFi verkot ovat huonosti suunniteltuja ja alimitoitettuja. Vierasverkkoihin on yhä vaikea liittyä ja niiden palvelutaso on vielä heikompi kuin yrityksen oman langattoman verkon.

Mistä siis aloittaa? Oma suositukseni on että selvitetään yrityksen sovellusten ja ICT infran kyvykkyys tukea mobiilia ja online työskentelyä. Tämän jälkeen käynnistetään pilotointi valitulla ryhmällä ja onnistuneiden kokeilujen jälkeen otetaan malli laajempaan käyttöön. Käyttäjien kouluttaminen on erityisen tärkeää.

Mikä ovat kokemukseni chromebookista?

Plussaa:

  • Erittäin edullinen hinta
  • Todella helppo käyttöönotto
  • Ohjaa käyttäjän ”pakotetusti” siirtymään pilvipalveluiden pariin
  • Pienentää ICT kustannuksia
  • Mikäli yrityksen ICT arkkitehtuuri riittävän modernia, tukee hyvin liikkuvaa työskentelyä
  • Helppo ylläpitää, sillä sovelluksien päivitykset tehdään keskitetysti pilvessä
  • Tehostaa työntekoa. Kaikki tieto saatavilla pilvestä, jolloin työskentely onnistuu paikasta riippumatta eri päätelaitteilla.

Miinusta:

  • Edullisen kannettavan yleinen laatu. Itseäni häiritsee erityisesti näytön laatu. Paljon koneella työskentelevän kannattaa sijoittaa paremmalla näytöllä varustettuun malliin. (joita on myös markkinoilla saatavilla)
  • Uusien työskentelytapojen omaksuminen. Koneen työpöydälle ei enää tallenneta tietoja, vaan kaikki työskentely tapahtuu pilvessä.
  • Täyden hyödyn saaminen edellyttää usein yrityksen ICT ympäristön (infra & sovellukset) modernisointia

Yhteenvetona voisin todeta että chrome OS ja uudet chromebookit alkavat aidosti olemaan vaihtoehto perinteiselle tavalle tuottaa ICT palveluita. Tietohallintojohtajana miettisin tarkkaan mihin tulevaisuudessa resurssit kohdentaisin. Tulevaisuus on pilvipalveluissa ja uusissa tavoissa tehdä työtä. Käyttäjiä tulee kouluttaa siihen miten pilviympäristössä työskennellään. Vanhoilla opeilla ei varmasti saada käyttäjiä tyytyväisiksi. Tämä blogi kirjoitettiin luonnollisesti chromebookilla ja online. Seuraavaksi siirrän sisällön blogialustaamme, jota sovellus tukee suoraan ja sisältökin on valmiiksi pilvessä.

 

Jaa tämä artikkeli:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Google+:ssa Jaa Pintrestissä Jaa LinkedIn:issä
Julkaistu kohteessa Teknologiat, Yleinen Merkitty: , , ,

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>