Esineitä internetissä

Mitä yhteistä on lääkeannostelijalla ja vauvan itkuhälyttimellä? Ainakin molemmat ovat näppäriä apuvälineitä arkeen, mutta pikku hiljaa auttamattoman vanhanaikaisia, jopa antiikkisia. Nyt vauvan vointia voi seurata erityisellä vauvamonitorilla ja mobiililaitteella vaikka toiselta puolelta maailmaa. Lääkepurkki muistuttaa lääkkeen otosta ja lähettää tarvittaessa muistutuksen kännykkään. Tai lääkepilleri sisältää pikkuruisen sensorin, joka aktivoituu vatsalaukussa ja lähettää tiedot lääkkeen ottamisesta ja samalla esimerkiksi sydämensykkeestä lääkkeen ottajan omaan mobiililaitteeseen. Tiedot voidaan myös automaattisesti välittää hoitohenkilökunnalle, jos niin on sovittu ja sallittu.

Yllä kuvatut ovat esimerkkejä fyysisen maailman esineiden ja tapahtumien kytkeytymisestä verkkoon. Tätä kutsutaan esineiden internetiksi, ja se on tämän hetken kuuminta hottia paitsi tietotekniikassa myös monilla muilla aloilla.

Mistään täysin uudesta asiasta ei ole kyse, sillä esineitä on ollut kytkettynä internetiin niin kauan kuin netti on ollut olemassa. Tai ainakin vuodesta 1991, jolloin Cambridgen yliopiston työntekijät kytkivät kahvinkeittimensä nettiin. Webbikameran ja netin avulla he pystyivät tarkistamaan omilta työpisteiltään käsin, kannattaako lähteä hakemaan kahvia. Teollisuudessa koneet ovat olleet yhteydessä toisiinsa jo kauan.

Miksi tästä siis kohkataan niin paljon juuri nyt? Vaikuttavia tekijöitä on ainakin kaksi. Esineet itsessäänhän eivät ole yhtään älykkäitä. Jotta ne voivat kertoa meille asioita, monitoroida maailmaa, niihin on lisättävä antureita ja sensoreita. Sensorin on oltava sen verran pieni, ettei sitä huomaa, ja sen verran edullinen, ettei tuotteen hinta nouse. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että sensorit ovat riittävän pieniä ja riittävän halpoja. Toisekseen mobiililaitteita ja langattomia verkkoja, ja niiden myötä internet, alkaa olla kaikkialla.

Esineiden internetin sovelluksissa ja hyödyntämiskeinoissa oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Niin Euroopan Unioni kuin maat ja järjestöt ympäri maailman pistävät kovasti toivoa näihin hyödyntämistapoihin. Länsimaissa väestö ikääntyy ja samaan aikaan vanhustenhoidosta joudutaan säästämään. Vanhusten halutaan asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan. Erilaiset monitorointisovellukset mahdollistavat turvallisen asumisen kotona ja sen, että apua saa, kun sitä tarvitaan. Kehitysmaissa sovelluksilla toivotaan saatavan apua esimerkiksi sääolojen ennustamiseen ja sitä kautta varmistamaan ruuan ja veden riittävyyttä.

Ihminen on kekseliäs olento ja ihmiskunta on tähän asti aina keksinyt keinon selviytyä. Nyt kun meitä ahdistavat liikakansoitus ja ilmastonlämpeneminen, talouden kutistuminen ja kovat säästöpaineet, ihan muutaman mainitakseni, voi esineiden internet hyvin olla pulasta pelastava sankari. Sen eri sovellukset helpottavat elämää ja tehostavat toimintoja ja tuotantoa. Fyysisen maailman kytkeminen verkkoon tuo säästöjä samalla kun parannuksia.

Jaa tämä artikkeli:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Google+:ssa Jaa Pintrestissä Jaa LinkedIn:issä
Julkaistu kohteessa Trendit ja innovaatiot Merkitty: ,
5 comments on “Esineitä internetissä
  1. 8.4.2015 klo 7:36 Sonja Linnas sanoi:

    Hei Jaana! Työssäni olen paljon tekemisissä ikäihmisten kanssa. Siellä on käyty monenlaisia keskusteluja maailman menosta ja teknologian kehityksestä. Mielipiteitä on niin monta kuin esittäjääkin. Monia vanhuksia pelottaa ja suututtaa kun kaikki ” menee internettiin” . Osa ikäihmisistä ottaa uudet tuulet vastaan ja toisille se on kauhistus. Kysymys lienee myös persoonan luonteesta kohdata uusia asioita? Itse hommasin ekan älypuhelimen vastenluontoani: Töissä juurikin seurasin ihmisten puhelimia. Minua alkoi jo hävettää oma ” antiikin aikainen” Nokia kun 80-90 vuotiailla on uusinta teknologiaa

    • 9.4.2015 klo 14:23 Teemu Tiainen sanoi:

      Moi,

      Asioiden internetti tulee monelta osin myös hämärtämään tuota pelikenttää, koska internet, anturit + muut digitaalisaatioon kuuluvat elementit tosiaan tulevat esim. niihin kahvinkeittimiin tai vaikka vaatteisiin, Tavallisen ihmisen kuten vaikka potilaan tai eläkeläisen ei tarvitse ajatella, että hän kaikki menee internetiin, koska ei sillä ole hänelle mitään merkitystä. Oleellista on, että hän ymmärtää esimerkiksi sen, että lippalakki mittaa hänen aivo- ja muita elintoimintojaan ja esim. sairaskohtaukset tai liukastumisen tapahtuessa hälyttää automaattisesti apua :).

      Mua itteeni on jo pitkään ärsyttänyt se, että tietokoneiden käyttäminen vaatii erikoistaitoja. Koko ajan tietysti käytettävyys on parantunut ja sukupolvet kasvaneet näitten vehkeitten kanssa, mutta edelleen on paljon kehitettävää laitteiden ja erilaisten sovellutuksien käytettävyydessä siten, että käyttö olisi mahdollisimman intuitiivista. Tää IoT-hössötys on yks iso juttu, joka mahdollistaa monien eri asioiden toteuttamisen juurikin paljon käyttäjälähtöisemmin, intuitiivisemmin ja jopa niin, että itse käyttäjän tarvitsee edes tietoisesti tehdä mitään.

      Vielä sen verran tosta teknologiakammosta, mitä Sonja tuolla esitti, niin älyttömän isoa roolia tässä näyttelee tietysti se, miten erilaisten teknologioiden avulla tuotettavat palvelut viestitään niiden käyttäjille. Jos puhutaan internetistä, IoT:sta, 3D-tulostuksesta, NFC:stä tai mistä tahansa muista sanahirviöistä, ei ole ihme, jos pelottaa :).

  2. 8.4.2015 klo 7:41 Sonja Linnas sanoi:

    Työskentelen siis hammashoitajana. Nyt uusimman Oral-b sähköhammasharjan saa kytketty tietokoneeseen. Minä esittelen sitä asiakkaille ja vastaan otto on ollut hyvin mustavalkoista. Mutta maailma kehittyy Eskoseni. Terv Sonja

    • Jaana Lehtiniemi
      8.4.2015 klo 8:51 Jaana Lehtiniemi sanoi:

      Hei Sonja,

      Mainitsemasi sähköhammasharja oli taas yksi hyvä esimerkki esineiden internetistä. En ollut itse tästä vielä tiennytkään, joten kiitos vinkistä! Ja on juuri noin kuin kirjoitit, monia ikäihmisiä teknologian kehitys pelottaa ja suututtaa. Se on haaste, johon sovelluskehittäjien, myös Appelsiinin, on vastattava pyrkimällä kehittämään sovelluksista mahdollisimman selkeitä ja helppokäyttöisiä. Älypuhelimissa käytettävyyteen on jo kovasti panostettukin, mutta sellaisen hankkiminen voi tietenkin olla melkoisen kynnyksen takana.

      • 8.4.2015 klo 9:29 Sonja Linnas sanoi:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>