Isoveljen valvonnassa?

Esineiden internetiin ladataan isoja odotuksia. Esimerkiksi Cisco arvioi esineiden internetin tuottavan 8 triljoonan dollarin hyödyt maailmanlaajuisesti seuraavan vuosikymmenen aikana. Se on huima luku, sillä yksi triljoona on miljoona miljoonaa eli 1000 miljardia.

Neljäosan näistä hyödyistä eli pari triljoonaa dollaria Cisco arvioi tulevan erilaisista innovaatioista ja niiden tuottamista tuloista. Laitteiden tehokkaampi hyödyntäminen tuo toiset pari triljonaa, jakeluketjun ja logistiikan kehittäminen lähes saman verran. Työntekoa esineiden internetin odotetaan tehostavan 1,2 triljoonan edestä, ja asiakas- ja kansalaiskokemuksen parantuvan 700 miljardin dollarin verran.

Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on melkoisen määrän tietoa viuhuttava pitkin internetin kaistoja. Oikeanlaisen ja –määräisen tiedon kerääminen on ehdottomasti yksi esineiden internetin käytännön haasteita. Mitä oikeasti kannattaa monitoroida, kuinka tiheästi ja miten tietoa hyödynnetään?

Samaan aikaan meitä kaikkia varmasti mietityttää ja huolettaa se, millaista tietoa meistä itsestämme aletaan kerätä. Mihin kaikki kerätyt tiedot päätyvät? Kuka tietoa saa käyttää?

Ajatellaan vaikkapa älyautoilua. Uudet autot ovat älykkäitä olentoja, ja osa niistä voi lähettää ajantasaista tietoa jo nyt. Tulevaisuudessa voisi olettaa kaikkien autojen olevan kytkettynä nettiin. Huoltoliike voi hyödyntää tietoa ennakoimalla vikoja tai varaamalla huoltoajan kertyvien kilometrien mukaan. Jos auto joutuu onnettomuuteen, siitä lähtee automaattinen hälytys. Työmatkan reitti ja kilometrit voivat päätyä automaattisesti matkalaskulle.

Seurannalla saa siis paljon hyvää aikaan. Samalla kertyy kuitenkin tietoa, jota autoilija ei välttämättä halua itsestään tallentuvan tai ainakaan päätyvän yleiseen käyttöön. Terveydenhoidossa tiedot ovat vielä ajoreittejä ja taukopaikkoja arkaluontoisempia. Enpä haluaisi julkiseen nettiin päätyvän edes tietoa siitä, kuinka usein ja miten pesen hampaitani.

Yksi esineiden internetin avoimia ja ratkottavia kysymyksiä onkin, kuka minkäkin tiedon omistaa. Ihmisten yksityisyydensuoja on varmistettava, vaikka tietoa ei aina voikaan kerätä anonyymisti. Terveystiedot ovat luonnollisesti henkilösidonnaisia, jolloin anonyymius ei ole mahdollista, mutta silloin on muulla tavoin varmistettava, että tietoihin pääsevät käsiksi vain ne, joille siihen on annettu oikeudet.

Esineiden internet tuo ainakin teoriassa ”isoveljelle” valtavat valvontamahdollisuudet. Jotta tästä ei tule hyötyjen saavuttamisen estettä, on palveluja ja sovelluksia rakennettaessa yksityisyydensuojaan, kuten tietosuojaan muutenkin, kiinnitettävä erityistä huomiota.

 

Jaa tämä artikkeli:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Google+:ssa Jaa Pintrestissä Jaa LinkedIn:issä
Julkaistu kohteessa Trendit ja innovaatiot Merkitty: ,

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>